Ruuhijärven yhteisöllisyyttä rakennetaan yhteisesti

Ruuhijärven yhteisöllisyyttä rakennetaan yhteisesti – kehittämistyön tulokset kyläläisten äänenä

Kirjoittaja Paula Tiitto

Ruuhijärvellä toteutetun kehittämistyön tavoitteena oli kuulla kyläläisten ajatuksia ja toiveita yhteisöllisyydestä – siitä, mikä kylässä toimii jo hyvin ja mitä voisi vielä vahvistaa. Kyläläiset, vapaa-ajan asukkaat ja nuorisoseuran toiminta nousivat vastauksissa keskiöön, ja tulokset osoittavat, että Ruuhijärvellä on vahva perusta elävälle ja kestävälle kyläyhteisölle.

Kehittämistyön perusteella Ruuhijärven yhteisöllisyys rakentuu ennen kaikkea yhdessä tekemisestä ja osallistumisen mahdollisuuksista. Kyläläiset toivovat aktiivista kylää, jossa järjestetään matalan kynnyksen tapahtumia, yhteisiä juhlia ja arjen kohtaamisia. Yhteisöllisyys syntyy usein epämuodollisesta yhdessäolosta – siitä, että mukaan voi tulla omien voimavarojen mukaan ja ilman suuria vaatimuksia.

Kylällä on pitkät perinteet talkoista, tapahtumista ja nuorisoseuran toiminnasta. Tämä omaehtoinen aktiivisuus näkyy vahvana resilienssinä: Ruuhijärvellä on totuttu toimimaan yhdessä myös poikkeustilanteissa. Jotta osallistuminen olisi jatkossakin helppoa, on tärkeää, että toiminta on selkeästi viestittyä eikä kuormita liikaa yksittäisiä ihmisiä.

Harrastus- ja vapaa-ajantoiminta nousi kehittämistyössä keskeiseksi yhteisöllisyyttä vahvistavaksi tekijäksi. Kyläläiset toivovat erityisesti matalan kynnyksen toimintaa, joka on mahdollista toteuttaa talkoovoimin ja pienin kustannuksin. Jo olemassa olevat ja toimiviksi koetut aktiviteetit – kuten liikunta, sählyillat ja pubit – koetaan tärkeiksi ja niiden toivotaan jatkuvan. Toiveissa korostuivat myös musiikki, tanssi sekä se, että tapahtumissa huomioidaan lapset ja nuoret. Tämä tukee pitkäjänteistä ja sukupolvet ylittävää kylätoimintaa.

Uuden nuorisoseurantalon merkitys nousi aineistossa poikkeuksellisen vahvasti esiin. Se nähdään kylän sydämenä ja yhteisenä olohuoneena – paikkana, jossa yhteisöllisyys konkretisoituu. Talolta toivotaan avoimuutta, monikäyttöisyyttä ja mahdollisuuksia sekä ohjattuun toimintaan että kyläläisten omaan harrastamiseen. Yhteiset keskusteluillat, vapaat vuorot ja erilaiset tapahtumat voivat vahvistaa tunnetta siitä, että talo on aidosti kaikkien.

Luonto ja kylän ympäristö ovat Ruuhijärven selkeitä vahvuuksia. Rauha, maaseutumaisemat ja luonto koettiin tärkeiksi osaksi kylän identiteettiä. Toiveet luontopoluista, retkistä, rantapäivien uudelleen herättämisestä ja urheilukentän aktiivisemmasta käytöstä osoittavat, että luonto ja yhteisöllisyys kulkevat käsi kädessä. Yhteinen ja kestävä luonnon hyödyntäminen tukee sekä hyvinvointia että kylän tulevaisuutta.

Kehittämistyön tulokset osoittavat, että Ruuhijärven yhteisöllisyys syntyy arjessa: talkoissa, tapahtumissa, harrastuksissa ja kohtaamisissa. Kylällä on vahvat perinteet, joita kannattaa vaalia ja kehittää edelleen – erityisesti nyt, kun uusi nuorisoseurantalon valmistuminen avaa uusia mahdollisuuksia. Yhteisöllisyys ei ole yksittäinen tapahtuma, vaan jatkuva prosessi, jota rakennetaan yhdessä.

Kun mukana ovat ihmiset, toiminta, tilat ja luonto, syntyy kestävä ja elinvoimainen kylä myös tuleville sukupolville. Kehittämistyö oli osa opinnäytetyötä, joka toteutettiin sosionomin (YAMK) tutkinnossa, ekososiaalinen työ ja globaaliosaamisen toteutuksessa. Yhteistyökumppanina toimi Ruuhijärven nuorisoseura ry.

Linkki opinnäyteytyöhön https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202601302023

Linkki opinnäyteyön videoon, jossa lyhyt katsaus tuloksiin https://youtu.be/SQ8eEp_i_n0

Lisätietoja kehittämistyön tuloksista voi kysyä Paula Tiitto, paulatiitto@gmail.com